Ingrid Viertola, Siideriä, kiitos!

’Siideriä, kiitos’ on blogi, joka keskittyy aitoihin siidereihin. Teemme arvosteluita aidoista siidereistä ympäri maailman sekä annamme vinkit siiderin ja ruoan yhdistämiseen. Blogin tarkoitus on lisätä siideritietoutta rennolla otteella ja edistää aitoa siiderikulttuuria Suomessa.
– Ingrid Viertola

Ingrid Viertola on olut- ja siiderispelialisti vuosien kokemuksella. Voit törmätä häneen mm. Stadin Panimobaarissa ja alan tapahtumissa

Ihastuttava ranskatar: Aval

Ranskalaissiideri AVAL ihastuttaa aidolla maalaismaisuudellaan!

Aval, Ranska

Missä maisteltu: Captain Corvus Iso Omena,  0,33cl  7,50€

Kenelle: maalaissiiderin ystävälle

Joskus työni luonne vaatii minua jättämään auton kotiin ja menemään Länsimetrolla töihin. Piristän tätä ikävää proseduuria  Isossa Omenassa sijaitsevan olutbaari  Captain Corvuksen valikoimista löytyvällä Avalilla. Vaikka yleensä pyrin aina maistamaan uusia siidereitä – on Avalista tullut kyllä vakiosiiderini.

Perinteikäs Aval tulee Bretangesta Ranskasta. Valmistuksessa käytetään neljää klassista bretangelaista siideriomenalajiketta – muiden alueiden omenoita ei käytetä siiderinvalmistuksessa laisinkaan.  Omenat poimitaan käsin syys- loka- ja marraskuun aikana.  -Ne murskataan ja ennen mehun puristusta niiden annetaan saada ilmaa muutaman tunnin ajan, jotta  saadaan aikaiseksi kaunis väri.  Mehun puristamisen jälkeen siideri käy tammitynnyrissä 45 päivää, jonka jälkeen erät sekoitetaan tasalaatuisiksi ja pullotetaan.  Vettä tai sokeria ei lisätä –  kyseessä on aito siideri.

 

Avalin väri on todella kaunis, lähes kuparinen. Tuoksussa asiaankuuluvaa ranskatarta: kypsää omenaa -sekä ah-sitä-ihanaa navettaa. Maku on intensiivinen: runsas kypsä omenaisuus, kivasti tanniineja ja kuivahkon siiderin hento omenan oma makeus tekevät Avalista tasapainoisen, laadukkaan ja kaikin tavoin oikeaoppisen ranskalaissiiderin. Navettamaisuus ei maussa itse asiassa kovin vahvasti tunnu, vaikka maalaissiideriä Aval kyllä ehdottomasti edustaa. Myös etiketti miellyttää silmääni: pystytelty perinteisessä ranskalaisessa tyylissä: ei kikkailuja  (tämä on toki mielipidekysymys, mutta kuten olen ennenkin todennut: itse pidän robustista maalaistyylistä kaikista eniten).

Jaa artikkeli

Kommentoi

avatar
  Subscribe  
Ilmoita